B&W Just Chaos

virallinen nimi, "lempinimi": B&W Just Chaos "Junnu"
syntynyt (ikä, ikääntyminen): 04.11.2008, 3 vuotta 04.12.2008
väri rotu-skp.: ruunikko holsteininhevonen -ori
säkäkorkeus: 166cm

kasvattaja/ Ex. omistaja: B&W Showjumpers/ Linn Knox, Ribera
omistaja: Wamp./Power Flyers

koulutustaso (& -tavoite): he a, re 160cm, me 140cm
käyttö: esteratsastus, jalostus

* ikääntyminen: Oma ikääntyminen, Ikä

Luonne

Yleisesti Junnu on helppo käsitellä, se ei hirvittävästi intä vastaan yhdessäkään toimenpiteessä. Peruspositiivinen Junnu ottaa oudonkin tulijan korvat hörössä vastaan, muttei lähde kovin helposti mukaan. Poika on utelias ja tutkii mieluusti paikkoja - sinutkin taskut mukaan lukien. Ruoalle varsin perso juippi ei osaa olla hiljaa kun on kyse hetkestä jolloin ruokien pitäisi kolahtaa ruokakippoon. Seinän kolistelu ja tauoton hörinä kyllä antaa ilmi tämän pohjattoman kaivon.

Hoitaessa jätkä jatkaa helppoa kuvaa. Se möllöttää paikallaan ja nostaa pyydettäessä jalkansa. Se väistää vasemmalle jos pyydät väistämään vasemmalle ja oikealle se osaa tehdä saman tempun. Mutta ehei, ei Junnu ole tasapaksun tylsä vaan saa sinut hymyilemään päivänä kuin päivänä. Ystävällinen matala hörähdys ja tuuppaus turvalla kylkeen pelastavat huonommankin päivän. Keväällä ja kesällä orin pasmat saattavat seota, eikä se enää olekaan rauhallinen itsensä, vaan esittelee kaula kaarella itseään tammoille - karsinassa ja ulkona. Eipä siinä hirveästi komentamiset auta. Kerran kaksi napakka "lopeta" voi joko tehota, tai sitten se jättää tehoamatta. Tästä steppauksesta huolimatta Junnu ei kuitenkaan yritä karata mihinkään, vaan pysyy ihan siinä missä sinäkin olet. Satulointi ja suitsitus sujuu Junnun kanssa ihan helposti, jos vain saat suuvärkin auki. Aina ei suunkaan avauksesta tarvitse huolehtia, sillä poika toimii hackamoreilla parhaiten - suustaan äärettömän herkkä.
Taluttaminenkin sujuu ihan hyvin, mikäli lähistöllä ei ole tammoja. Mikäli on, olet pulassa, jos taas ei, et ole pulassa. Yksinkertaista, eikö totta? Junnu väijyy tilaisuutta karata, mutta jos sellaista et erehdy antamaan, kaikki on hyvin.

Ratsastaessa Junnu on suhteellisen kuuliainen ja rauhallinen. Se ei yleensä hötkyile turhia vaan toimii pyytämälläsi tavalla ja suorittaa tehtävät parhaansa mukaan. Myös tältä orilta löytyy huonoja päiviä, jolloin ratsastus on yhtä tervassa pyörimistä. Junnu ei kulje, se on laiska eikä sitä kiinnosta - pari pukkia se saattaa vaivautua tekemään, mutta loput saatkin tehdä sinä...
Niinä hyvinä päivinään ori kuitenkin kulkee mielellään "Pakko mikä pakko" ja sillä on ihan mukava ratsastaa, jos ei oteta huomioon niitä pieniä pahantuulen puuskia kesken ratsastuksen.
Junnun askellajit ovat pehmeitä ja pyöreitä. Se kulkee mielellään vauhdikkaasti ja ryntää kiitolaukkaan mikäli mahdollista. Se lähtee käsistä helposti jos unohtaa pidättää reiluhkolla kädellä. Se kuitenkin kuuntelee ohjaa ja menee sen mukaan, minkä verran ratsastaja antaa. Se suorastaan odottaa lisää ohjaa: "Kohta se menee, kohta se menee! Nyt se löystyi, LAUKKAA!"

Kouluratsastuksessa Junnu toimii suhteellisen siivosti, eikä se yleensä pullikoi sen kummemmin vastaan vaan tekee pyydettäessä ja välillä pyytämättäkin. Junnun miinuspuoleksi voi siis todeta ennakoivan asenteen. "Me nostettiin laukka viimeks tästä kulmasta, me nostetaan siis nytkin" ja näin Junnu nosti oma-aloitteisin laukan ja ratsastaja sai tehdä pari ylimääräistä puolipidätettä. Se siitä.
Orilla on useita rohkeita päähänpinttymiä, joita se tahtoo toteuttaa mikäli mahdollista. Se saattaa kesken liikkeen ruveta temppuilemaan tekniikalla "Mä en mee tästä vaikka mikä olis ellet anna mulle porkkanaa". Kisoissa ei paljon menestytä, mikä ei haittaa Junnua. Se on helposti tylsistyvä eikä jaksa kovin kauaa keskittyä tiettyihin asioihin. "Tätä on menty liian kauan", se päättää ja ryhtyy riehumaan. "Pojat ovat poikia", sanotaan, ja näin täytyy kuvailla Junnuakin. Monikaan opettaja ei kauaa jaksa katsella riehuvaa Junnua vaan pakenee hysteerisenä paikalta. Mistähän tämä johtuu? Ovatko nykyajan opettajat jotenkin heikkohermoisia vai onko Junnu tosiaan niin hirveä? Tätä miettii varsinkin Junnu itse. Sen huomaa ällistyneestä ja vähän huvittuneesta ilmeestä: "Ja taas häipy yks. Lisätään listaan, numero 267..."
Tietyt liikkeet Junnu saattaa vetää läpi ihan mielellään, mikäli se niin tahtoo. Useimmiten laukkapätkät ovat juuri niitä "keskittyä vai riehua...?" kohtia.
Kouluratsastuksen faniksi ei Junnua voi kuvailla, mutta kaikkia kouluratsastuksen ammattilaisia se katselee ihastuneena, vaikkei itse toteutakaan kykyjään. Tämä johtuu luulatavasti "Tolla on siisti takki. Ja tolla on hienot sykeröt. Olispa mullakin..."
Jos kuvailet täydellistä kouluhevosta kauniiksi, hillityksi ja keskittyneeksi persoonaksi, ei Junnua voi ainakaan yhdistää tähän kuvaukseen. Kaunis - no ehkäpä. Hillitty - ei tietoakaan, keskittynyt - riippuu vähän ajankohdasta. Yksinkertaista, Junnu ei ole täydellinen kouluratsu! (Paitsi omasta mielestään)
Esteratsastuksessa Junnu aktivoituu ja siitä tulee pörheä ja mukavan pyöreä. Erikoisetkaan esteet eivät hidasta Junnun tahtia, kun tämä yrittää puskea perusrataa uusinnan vauhdilla. Vahva puoli esteradoilla on Junnun notkeus ja ketteryys, se osaa kääntyä pennin päällä, tehdä nopeita jarrutuksia ja kaasuttaa salamana eteenpäin. Sen kanssa on rentouttavaa työskennellä esteradalla - se ei koskaan epäröi vaan toimii. Joskus Junnu saattaa kuumua ihan turhaan, jos sitä jää pidättämään liiaksi.
Huonompinakaan päivinä ori ei jätä haastetta täyttämättömäksi, vaan hyppää jokaisen esteen edes välittämättä pysyykö ratsastaja selässä. Ori viihtyy esteellä kuin esteellä eikä anna minkään häiritä. "Ääk, pikkulintu!" asenteella se ei liiku kuin tahallaan.
Orilla on potentiaalia ja 140cm radoilla onkin menestytty ihan mukavasti. Joskus myös möhlitään, ja silloin ollaan kuin maailmanloppu olisi käsillä. "Se oli sitten sinun syysi", se lopulta päättää ja on taas oma ihana itsensä.
Joskus nopeat jarrutukset eivät ole hyvästä, varsinkaan jos se tehdään liian myöhään. Näin käy silloin tällöin ja seurauksena on yleensä ratsastajan hieno lento esteen yli. "Vau. Se oli hieno raketti" poika yleensä ihastelee esteen toiselta puolelta kun ratsastaja kapuaa pystyyn.
Estekisat ovat Junnulle ehdoton ykköspäivä ja silloin pitää olla hienona. Se tykkää esiintymisestä yleisön edessä ja hyppää tahallaan mitä suurempia ja isokokoisempia loikkia. Mikäli se pääsee voittajarinkiin, on päivä pelastettu. "Kattokaa mua, kattokaa mua", asenteella se astelee voittajakehään ja kunniakierros on sitten kiitolaukkaa ja edelleen Junnu senkun yrittää sanoa: "Kattokaa mua, oon paras!". Jos häviö tulee, on se Junnulle katastrofi eikä siitä selviä kuin lahjmisella ja loppuillan rapsutuksilla.

Muualla, kuten maastossa Junnu on varsin mukava ratsastaa, koska sillä ei ole pakkokaasua joka painuisi pohjaan ensimmäiselle polulle päästessä. Pojan kanssa voi laahustaa pitkin ohjin ilman satulaa kaikessa rauhassa pitkin ja poikin eikä se vaadi sitä armotonta kisutusta ja kiitolaukkaa. Vauhtiakin löytyy pienellä (heh) kehotuksella ja pyynnöllä että josko kaasu pohjaan ja antaa paukkua? Maastoesteillä Junnu on kuin kotonaan, tosin vesihaudat saattaa joskus vähän jännittää.

Luonteen © Linn pidennys Wamp.

Sukutaulu

i. Call Me George	ii. Called My Name	iii. Nameless
		iie. Cassie III
	ie. Bezzie Bee	iei. Banana Split
		iee. Bella
e. Catchmeifyoucan 578	ei. Got `N´ Go NS	eii. Cabassione
		eie. White Princess
	ee. Sweet Lady II	eei. Sweet Enough
		eee. Lucky Lady

Call Me George on säyseä ja suurikokoinen estehevonen, jolla kisataan esteluokissa aina 140cm asti. "George" on tuotu Saksasta. Ori omaa raskaan näköisen ja välillä tuntuisenkin hyppytyylin, mutta hyppää silti moitteettomasti ja yleensä täysin puhtaastikin. Kaikin puolin rento ori on kilpaillut Saksassa ollessaan muutamilla kouluradoilla, sekä kansainvälisillä esteradoilla. Selväpäistä oria on kuskattu Saksassa myös erilaisissa tapahtumissa, näytöksissä ja näyttelyissä. Mitään merkittävää menestystä ori ei sieltä ole ansainnut.
Called My Name on tuttu nimi, kun puhutaan Saksan maan holstein kasvatuksesta. Sen isälinja on vahvana kantana yleisimmissä suvuissa. Tämä herra on kilpaillut vain kotimaansa alueella 140cm luokissa voittaen ja sijoittuen tasaiseen tahtiin. Tämän orin säkäkorkeus ylsi miltei 170cm, eikä yksikään sen varsa ole jäänyt alle 168cm korkeaksi.
Nameless on monelle tuttu nimi kisa-areenoilta. Ehkäpä ensimmäinen ori joka on vanginnut katsojien huomion jo hyvin pienenä. Tämä johtuu orin menestyneestä suvusta. Siihen kuuluu mm. palkittu ori Name Power ja tamma Krimeless. Ori on 169cm korkea jättiläinen. Se oli loistava kenttäratsu, jonka kaikki sillä ratsastaneet huomasivat. Ori on kotoisin Saksasta, vaikka omaakin engaltilaisperäisen nimen. Kaikki orin varsat ovat isokokoisia, hyvänä esimerkkinä Called My Name. Sillä on kisattu 140cm luokissa menestyksekkäästi ympäri maailmaa, erityisesti kuitenkin Euroopassa. Tämä kevytrakenteinen ori sijoittui useasti erityisesti kenttäratsastuksessa ja omaa hyvän emälinjan.
Cassie III oli mukavaluonteinen tamma parhaasta päästä. Se hyppäsi kuitenkin vain 130cm luokissa omistajan taikauskon vuoksi. Nyt on jo useampi vuosi traagisesta auto-onnettomuudesta, jossa Cassie III menehtyi pahaan vammaan. Sillä on muutama varsa, jotka kaikki ovat menestyneet maailmalla. Sillä on useita sijoituksia esteratsastuksessa, mutta esteratsastuksen maailma menetti tämän loistavan tamma kolmisen vuotta sitten.
Bezzie Bee on kasvanut ja kilpaillut "isänsä" Thomas Böttcherin kanssa. Thomas kilpaili tammalla kansainvälisesti ympäri eurooppaa jopa 150cm luokissa. Mainittavimpia palkintoja ovat olleet Euroopan mestaruuskilpailuiden neljäs sija muutama vuosi takaperin. Nykyään tamma on siitoshevosena Thomasin vaihdettua nuorempaan hevoseen. Tamma on kantakirjattu II-palkinnolle, ja se edustaa vanhaa Holstein-linjaa.
Banana Split on vähemmän tunnettu kenttähevonen. Se kilpaili hissukseen areenoilla mutta sijoituksia tuli säännöllisesti. Olympialaisiinkin orin piti päästä, mutta harmillisen jalkavamman takia ei sinne koskaan päässyt. Orilla on viisi kohtalaisen menestynyttä varsaa, jotka ovat osoittaneet kykynsä varsinkin jalostuksessa. Tämä ori elelee nykyään Saksassa pienehköllä maatilalla eläkepäivistään nauttien.
Bella on myös Thomas Böttcherin siitoshevonen, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paljonkaan siitospuolella. Tammalla on muutamia jälkeläisiä, joista vain kaksi on näyttänyt pintansa maailmassa, toinen esteratsuna, toinen siitoshevosena. Tammalla on useita sijoituksia esteratsastuksen maailmassa, mutta äkäisen luonteen vuoksi tammaa ei käytetty useinkaan jaloostukseen.

Catchmeifyoucan 578 on syntynyt ja varttunut Iso-Britanniassa. Sen elämään on alusta asti kuulunut hyppääminen ja se on jotain, mitä tamma todella rakastaa. Se on herkkä ratsastettava, ja kuumuaa herkästi ellei sen ratsastaja pidä sitä hyvin "hanskassa". "Kätch" on sijoittunut vaihtelevasti 110cm luokista aina 160cm asti. Tammalla on nyt kaksi jälkeläistä.
Got `N´ Go on ori, joka teki itsensä kuuluisaksi 160cm esteradoilla. Orin bravuurina oli napsia peräkkäisiä voittoja useista kilpailuista, mutta arvokilpailu sijoituksiin ei koskaan ylletty. Kehissäkin palkittu Got ´N` Go periyttää varsoilleen rauhallista, täsmä luonnetta.
Cabassione Ori muistetaan junioriluokista, joissa se kilpaili hyvinkin menestyksekkäästi 140 cm luokissa. Vanhemmalla iällä ori ruunattiin ja se siirtyi ratsastuskoulukäyttöön valmennusryhmiin. Sillä on juniorivuosiltaan viisi kappaletta varsoja, joista kaikki ovat menestyneet omalla alallaan vaihtelevasti.
White Princess ei ole millään lailla tunnettu tai kuuluisa. Jotkut kuitenkin tuntevat sen hyvästä varsoista, ja White Princess toimikin lähes koko elämänsä ajan siitoshevosena hyvön sukunsa takia. White Princessillä onkin useita menestyneitä varsoja jotka kaikki ovat näyttäneet kykynsä periyttää varsoja. Erityisiä kykyjä tammalla ei kuitenkaan itsellä ollut, eikä kilpailumenestystäkään ollut juuri ollenkaan.
Sweet Lady on estehevonen, joka kilpaili sijoittuen ja satunnaisesti voittaen aina siihen asti, kunnes jalat eivät sitä kestäneet. Jo 14-vuotiaana eläkkeelle joutunut tamma sai siitoshevosen ammatin, ja hoivaa varsin tyytyväisenä yksi toisensa jälkeen syntyviä varsoja. Sweet Lady on periyttänyt varsoilleen eritoten hyvä rakenteen ja kissamaisen hyppytekniikan.
Sweet Enough on estesukuinen ori jota ei kuitenkaan paljon nähty radoilla. Syynä oli omistajan kilpailuinnon puuttuminen. Ori kuitenkin kilpaili näyttelyissä ja se hyväksyttiin nopeasti siitokseen kovilla palkinnoilla. Sillä on useita menestyneitä jälkeläisiä, mutta jotkin ovat päätyneet myös ratsastuskouluille leppoisuutensa puolesta. Sweet Enough asustelee nykyisin Englannissa suurella hevosfarmilla viettelemässä eläkepäiviään.
Lucky Ladyn omisti yksityinen omistaja, jonka omistuksessa Lucky Lady on ollut lähes koko elämänsä ajan. Se on kilpaillut este- ja kouluratsastuksessa hyvinkin paljon ja moni tunteekin sen nimeltä ja kauniista rakenteesta. Tammalla on luultavasti ainoastaan yksi varsa, Sweet Lady joka onkin osoittanut kykynsä monella alalla.

Sukuselvityksen © Linn, 3-polvi Wamp.

Kisakalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, kaikki kilpailut löytyvät linkki

ERJ - sijoitukset

Sijoituksia yhteensä 56, joista voittoja 09
27.11.08, kutsu, 120cm, 3/40
29.11.08, kutsu, 80cm, 10/127
30.11.08, kutsu, 100-110cm, 1/40
30.11.08, kutsu, 100cm, 1/21
07.12.08, kutsu, 130cm, 2/27
01.12.08, kutsu, 110cm, 2/74
02.12.08, kutsu, 100cm, 5/50
03.12.08, kutsu, 140cm, 2/44
04.12.08, kutsu, 120-130cm, 2/40
05.12.08, kutsu, 100-110cm, 4/40
05.12.08, kutsu, 90cm, 2/50
05.12.08, kutsu, 100cm, 7/50
06.12.08, kutsu, 100cm, 1/50
19.12.08, kutsu, 110cm, 6/227
01.01.09, kutsu, 120cm, 5/30
02.01.09, kutsu, 110cm, 6/93
04.01.09, kutsu, 120cm, 4/30
04.01.09, kutsu, 130cm, 4/30
15.01.09, kutsu, 110cm, 1/60
16.01.09, kutsu, 100cm, 2/60
16.01.09, kutsu, 110cm, 5/50
17.01.09, kutsu, 90cm, 3/60
17.01.09, kutsu, 110cm, 5/60
19.01.09, kutsu, 90cm, 1/60
19.01.09, kutsu, 100cm, 7/60
21.01.09, kutsu, 120cm, 7/60
22.01.09, kutsu, 120cm, 4/60
23.01.09, kutsu, 120cm, 5/60
25.01.09, kutsu, 120cm, 7/60
26.01.09, kutsu, 120cm, 2/60
23.01.09, kutsu, 140cm, 4/50
21.01.09, kutsu, 120cm, 2/27
21.01.09, kutsu, 110cm, 6/39
22.01.09, kutsu, 80cm, 3/50
22.01.09, kutsu, 130-140cm, 2/27
24.01.09, kutsu, 120cm, 1/44
25.01.09, kutsu, 130-140cm, 5/29
26.01.09, kutsu, 80cm, 1/50
29.01.09, kutsu, 130cm, 2/37
01.02.09, kutsu, 120cm, 7/50
03.02.09, kutsu, 120cm, 7/50
05.02.09, kutsu, 120cm, 2/50
13.02.09, kutsu, 130-140cm, 2/13
16.03.09, kutsu, 150cm, 3/40
06.04.09, kutsu, 110-120cm ja 120-130cm, 4/19, 2/15
29.04.09, kutsu, 130cm, 4/50
30.04.09, kutsu, 130cm, 1/50
02.05.09 kutsu, 160cm x 2, 6/46, 3/46
04.05.09 kutsu, 130cm, 5/50
06.05.09, kutsu, 110-120cm, 4/19
06.05.09, kutsu, 120-130cm, 2/15
15.06.09, kutsu, 150cm, 2/30
15.06.09, kutsu, 160cm, 5/30
16.06.09, kutsu, 150cm, 1/30
19.06.09, kutsu, 150cm, 5/30
30.06.09 kutsu, 130-140cm, 2/55

KERJ - sijoitukset

Sijoituksia yhteensä 03, joista voittoja 00
18.11.08, kutsu, CCI/CIC*, 6/59 CUP
26.11.08, kutsu, CCI/CIC*, 5/40
28.01.09, kutsu, CCI/CIC**, 6/40

KRJ - sijoitukset

Sijoituksia yhteensä 05, joista voittoja 01 18.12.08, kutsu, he c, 3/29
05.12.08, kutsu, HeC, 1/75
05.12.08, kutsu, HeA, 2/133
03.01.09, kutsu, HeB, 6/215
04.01.09, kutsu, HeB, 7/272

Valmennukset 1.10.2009 Estevalmennus 140cm valmentajana Emmmaa
Olitte kävelemässä alkukäyntejä minun saapuessani maneesiin. Junnu kulki kivan näköisessä muodossa, mutta ehkä hieman liian kovalla vauhdilla. Aloitimme alkuverryttelyt, ja Junnu suorastaan ryntäsi raviin. Jouduit pidättelemään sitä aika reilulla kädellä, kunnes se tajusi että on aivan turha yrittää hoppuilla. Junnun rauhoituttua sait sen kulkemaan todella pyöreänä ja se selvästi kuunteli sinua. Kehuin sinun työskentelyäsi Junnun kanssa. Pidätit aina tarvittaessa, mutta annoit Junnulle myös omaa tilaa. Jatkoimme laukassa. Teitte isoa keskiympyrää ja Junnun laukka oli todella pehmeää ja pyöreää. Olin rakentanut maneesiin noin seitsemän esteen radan, joka sisälsi muutamia vaativia teitä. Harjoittelisimme siis niitä. Kun olitte hetken laukanneet, pyysin sinua tulemaan radalle. Esteet olivat näin aluksi metrin korkuisia. Ensimmäinen este oli pysty ja se sujui hyvin. Tie toiselle esteelle oli aika helppo ja suorititte sen hienosti. Toiselle esteelle Junnu arvioi ponnistuspaikan hieman huonosti ja hyppäsi liian kaukaa. Este tippui, mutta se ei selvästikkään haitannut Junnun menoa. Tempo oli todella kova ja rauhoittelit Junnua teidän kääntyessä tiukkaan kurviin. Kolmas este oli okseri ja Junnu ylitti sen muutaman kymmenen sentin ilmavaralla. Junnun hypyt olivat sulavia ja hevonen oli selvästi aika notkea. Loppu radasta sujui yhtä pudotusta lukuun ottamatta tosi hyvin. Radan päätyttyä taputit Junnua ja se käveli tyytyväisen näköisenä. Nostin esteet 140 cm:n ja tulitte uudelleen. Nyt sait Junnun pysymään koko radan ajan rauhallisena ja vaikeat tietkin suorititte mallikkaasti. Ihailin Junnun hyppytyyliä ja sinun siistiä, melkein moitteetonta ratsastusta. Saitte aloittaa loppuverryttelyt. Ravissa Junnu rentoutui hyvin ja kulki eteen alas myödäten.

2.10.2009 Estevalmennus 150-160cm valmentajana Emmmaa
Saavuin tallille ajoissa ja ehdin hyvin rakentaa päivän estetehtävän maneesiin ennen kuin saavuit sinne Junnun kanssa. Päivän aiheena oli neljän esteen jumppasarja. Olin rakentanut sen pitkän sivun suuntaiseksi. Laittaessani viimeistä estettä paikoilleen, saavuitte maneesiin. Junnu oli taas todella energisellä tuulella ja se näkyi jo siitä, ettei se malttanut seistä paikoillaan sinun noustessa selkään ja kiristäessä vyötä. Kun annoit sille eteenpäin vievät avut, lähti se suoraan raviin. Siirsit sen käyntiin ja kävelitte muutaman kierroksen, jonka jälkeen kehotin sinua ottamaan raviin. Junnu ravasi lennokasta ravia, mutta pää korkeuksissa. Ravailit hetken ympyrällä ja Junnu rupesi pyöristymään. Ravattuanne kumpaankin suuntaan, aloitimme tehtävän. Esteet olivat 90 cm:n korkuisia ja viimeinen este jumppasarjassa oli okseri. Ensimmäisellä kerralla Junnu tuli sisään aivan liian kovaa ja tiputti toisen esteen. Tulitte uudelleen, hieman korkeampana. Nyt sujui hyvin, mutta sinä olisit voinut myödätä okserilla hieman enemmän. Nostin sarjan esteitä vielä, ja nyt ne olivat 150-160cm korkeita. Junnu innostui korkeudesta, mutta sait sen pysymään rauhallisena ja hypyt onnistuivat hyvin. Kehuit Junnua paljon. Valmennus oli sujunut oikein hyvin ja olin tyytyväinen. Jätin teidät verryttelemään ja lähdin.

3.10.2009 Estevalmennus valmentajana Emmmaa
Olin hieman myöhässä henkilökohtaisista syistä, mutta onneksi olit tajunnut aloitella alkuverryttelyjä itsenäisesti. Astuessani sisään maneesiin näin Junnun ravaavan pehmeää ravia takajalat hyvin alle polkien. Se näytti oikein hyvältä. Kerroit vasta aloittaneesi verryttelyt. Pyysin sinut keskiympyrälle taivuttelemaan hieman Junnua, joka taipui hyvin. Seuraavaksi teitte pitkälle sivulle temponlisäyksiä ja muutamat käyntiin siirtymiset. Junnu oli selvästi hyvällä tuulella ja se oli hyvin yhteistyöhaluinen. Tämä sopi sinulle hyvin. Teitte vielä muutamat ympyrät laukassa ja Junnu laukkasi taas hienoa pyöreää laukkaansa. Kun kaikissa askellajeissa oli hieman verrytelty, pääsimme aloittamaan itse tehtävän. Tällä kertaa aiheena olivat erikoisesteet. Olin rakentanut alkuverryttelyjen aikana maneesiin muurin, tynnyriesteen ja pressuesteen. Aloitimme muurista, jolle tuli laukanvaihto. Junnu lähestyi estettä juuri sopivassa tempossa ja arvioi ponnistuspaikan hyvin. Ja taas pääsin ihailemaan sen ihanaa hyppytyyliä. Vaihtokin sujui yllätys, yllätys, hyvin. Tulitte vielä toisen kerran ja taas onnistuneesti. Ihmettelin, tekeekö Junnu koskaan virheitä. No, jatkoimme tynnyriesteeseen. Se oli aika pelottavan näköinen, mutta ei Junnu siitä mitään välittänyt, hyppäsi vaan yli. Nyt sinä unohdit myödätä ja Junnulle jäi vähän liian vähän tilaa ja se kolautti takajalkansa. Tulitte uudelleen ja kehotin sinua antamaan tilaa hevosellesi. Korjasit hienosti virheesi ja pääsimme siirtymään seuraavaan erikoisesteeseen, joka oli pressueste. Se toimi ikään kuin vesiesteenä, eli pressu toi esteeseen pituutta. Ensimmäisellä kerralla Junnu tuli jopa hieman liian rauhallisesti ja hypyn kanssa oli hieman vaikeuksia. Toisella yrityksellä Junnu oli taas innokkaana hyppäämässä ja se ylitti esteen tyylillä. Taas onnistunut valmennus. Kehuin sinua ja Junnua ja päästin teidät loppuverryttelemään.